Historia

Moni asia olisi jäänyt tekemättä ilman Sisua

1928

Sisu-pastilli tuli markkinoille. Arabikumista valmistetun tuotteen kehitti turkulaisen Sereksen tehtaan kemisti Johan Ponkamo tehtaan kellarissa. Sisusta tuli heti menestystuote. Menestyksen takana olivat loistavasti aikakauden tunnelmiin sopinut nimivalinta ja Sisun erikoinen salmiakkimaku. Sisun pakkauksen ja logon kehitti Turun Kivipainossa työskennellyt 25-vuotias taiteilija Arnold Tilgmann.

Sisun logo on säilynyt samanlaisena 1920-luvulta nykypäivään. Sana on logossa kirjoitettu vanhalla fraktuuralla, jota mm. Turun Sanomat käytti kirjasintyyppinä aina kesään 1929 saakka.

1930

Hyvin vähäisellä mainonnalla Sisu-pastillista kasvoi 1930-luvulla suomalaisten suursuosikki. Pastillia suositeltiin erityisesti laulajille, puhujille ja tupakoitsijoille, käytännössä se oli suosittu hengityksen raikastaja ja yskänpastilli.

1940

Sota-aikana Sisun valmistus katkesi muutamiksi vuosiksi, mutta pastillin suosio kasvoi entisestään sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Sisua olisi ostettu enemmän kuin Turun keskustassa sijainneessa Sereksen tehtaassa pystyttiin valmistamaan.

1950

Sisua markkinoitiin yskän ja käheän kurkun lievittäjänä, "sisäisenä kaulahuivina". Sisu oli myös tanssilavoilla tunnettu hengityksenraikastaja; sitä käytettiin erityisesti poistamaan tupakan ja viinan hajua hengityksestä.

1970

Sokerin haitallisuuteen alettiin kiinnittää huomiota 1960-luvulla. 1970-luvun alussa myyntiin tulivat ensin sokeriton Sisu ja pian myös ksylitolilla makeutettu versio, jota kehiteltiin yhdessä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa. Suosio vain kasvoi, kun pastillista tuli pehmeä ja hammasystävällinen. Pastillia ehdittiin jo myydä sokeroimattomina, mutta säännösten mukaan sorbitolilla makeutettua tuotetta ei saanut mainostaa sokerittomana. Siksi käyttöön otettiin uusi sana- sokton.

1975

Mainonnassa alkoi 1970-luvun puolivälissä uusi aika, kun Sisua alettiin markkinoida televisiossa. Klassikon asemaan nousseesta ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi” -mainos siivitti Sisun myynnin nousuun.

1994

Vuoden Sisu-uutuus oli Sisu Salmiakki, joka nousi heti Suomen myydyimmäksi salmiakkimakeiseksi. Pian seurasivat Sisu Raikas ja Sisu Salama.

1998

Kun Sisu täytti 70 vuotta, juhlavuoden mainoksissa nähtiin vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Gustafsson oli yhdessä Patrick Degermanin kanssa kiivennyt ensimmäisenä yhdelle Etelämantereen korkeimmista huipuista ja vuori sai nimekseen Mount Sisu. Samana vuonna alkuperäisen sokeri-Sisun valmistus lopetettiin.

2002

Yksi suosituimmista 2000-luvun uutuuksista on ollut pussiin pakattu Sisu Horna, väkevä salmiakkipuriste. Se oli aivan uudenlainen niin maultaan, rakenteeltaan kuin pakkaukseltaankin. Pastillia tehtiin tunnetuksi kesän rockfestivaaleilla ja nuoriso otti sen ärjyn maun välittömäksi omakseen.

2008

80-vuotisuhlavuoden uutuuspastilli oli Sisu Sysi, jonka sai makunsa yön yli keitetystä aidosta lakritsista ja ainutlaatuisesta Sisu aromista. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Sisun historiasta kertova kirja ”Sisulla siitä selviää!”.

2012

Isot Sisu-rasiat, sokerilla makeutetut Sisu Kipinä ja Sisu Kekäle tulivat markkinoille. Uusi konsepti uudessa isommassa pakkauskoossa lunasti nopeasti paikkansa kauppojen hyllyillä ja kuluttajien makunystyröillä.

2015

Sisu-pastillista on vuosikymmenten kuluessa tullut koko kansan tuntema kestosuosikki. Se on yhtä tunnettu kuin joulupukin, sauna tai Sibelius.

Sisu-juhlavuonna Sisu-rasialle etsittiin uutta uljasta ulkomuotoa. Uuden Sisu-rasian voittoisan ulkoasun takana on helsinkiläinen 30-vuotias suunnittelija Konstantin Berger.